Tutkimus

Näytteitä ottamassa. Happihoitoa.

Ihmisen sopeutuminen ääriolosuhteisiin - vuoristotaudin ennakointi ylävuoristokiipeilyssä

Heikki Karinen, LL, erikoislääkäri, ilmailulääkäri
Urheilulääketieteen säätiö/Liikuntalääketieteen yksikkö/Helsingin Yliopisto

Taustaa

Vuoristoon matkustaminen edellyttää elimistön sopeutumista eli akklimatisoitumista sekä vähäisempään ilmanpaineeseen että vähentyneeseen hapen osapaineeseen. Mikäli sopeutumisreaktio epäonnistuu liian nopean nousun tai kiipeilijän poikkeavien ominaisuuksien vuoksi, kehittyy akuutiksi vuoristotaudiksi (acute mountain sickness, AMS) kutsuttu tila, joka johtaa pahimmassa tapauksessa kuolemaan. Arviolta 40 % 4200 metrin korkeuteen nousseista vaeltajista sairastuu AMS:n. Koska nousunopeus vaikuttaa huomattavasti AMS:n kehittymiseen, on sen ensioireiden tunnistamiseen ja ennakoimiseen kiinnitetty paljon huomiota. Aiemmin on julkaistu tutkimuksia kuinka nielurefleksin herkkyyden, hengityksen pidätyskyvyn, hyperventilatorisen vasteen, hengityksen kemosensitiivisyyden ja lepohappisaturaation (SaO2r) avulla on voitu arvioida akklimatisaatiota ja ennakoida vuoristotautiin sairastumista. Omien alustavien tulosten perusteella (abstrakti XIII Liikuntalääketieteen päivät, Helsinki) vaikuttaa siltä, että rasituksen jälkeinen happisaturaation (SaO2ex) lasku ennakoisi akklimatisaation ongelmia paremmin kuin pelkkä SaO2r tai leposykkeen muutokset.

Tutkimuksen tavoite

Tässä tutkimuksessa pyritään löytämään menetelmiä tunnistaa alttius vuoristotaudille jo ennen kiipeilyn aloittamista. Tavoitteena on jatkossa kehittää kenttäkelpoisia menetelmiä AMS:n ennakointiin maallikoiden käyttöön.

Koehenkilöt ja menetelmät

Huipputason vuoristokiipeilijäryhmälle (n=10) tehdään merenpinnan tasossa ja simuloiduissa korkeuksissa (3000 m, 4000 m ja 5000 m) rasitushengityskaasuanalyysi jonka muuttujien ja happisaturaatio, syke ja sykevaihtelun merkitystä akklimatisoitumisessa ja AMS:n ennakoimisessa arvioidaan kenttämittauksissa heidän kiivetessä Mount Everestille keväällä 2009. Tutkimuksen perusteella saadaan uutta tietoa vuoristotaudin ensioireiden kehittymisestä ja valittujen mittausmenetelmien käyttökelpoisuudesta vuoristotaudin ennakoimisessa ja nousunopeuden säätelyssä.

Tutkimuksen vaihe

Tutkimus on jatkoa v. 2001 alkaneelle akklimatisoitumista ja vuoristotaudin ennakointia käsittelevälle tutkimukselle.

Avainsanat: akklimatisoituminen, hypoksia, vuoristokiipeily, vuoristotauti