1.5.2009 Vappulounas

Himalajan valas
Koska Vappu menee retkikunnalta töitä tehdessä ja pussikeittoja vuoren rinteilla särpiessa, päätimme soittaa kokille perusleiriin ja toivoa jotain ihan muuta myöhäistetylle Vappulounaalle. Vahvasti kasvispainoitteisesta ruokavalioista johtuen myos etuhampaamme ovat kasvaneet hiukan, joten toivomuslistan kärkeen nousi liha tai kala muiden paikallisten herkkujen lisaksi. Kokkipoikamme Kedar laittoi töppöset jalkaan ja suuntasi kulkunsa Kalapattarille, josko sieltä ahti soisi antejaan. Noh kuinkas kävi kaikki järvet oli pohjia myöten jäissä ja eihän näilla leveyksilla pilkkimisen jalosta taidosta ole tietoakaan. Eipä se ois auttanut, koska fisut elelee useita kilometreja alajuoksulla päin. Kedar yritti vimmattuna saada himalajan kanoja kiinni, ovat sellaisia pikku fasaanin nakoisia tipuja ja maistuvat aivan taivaalliselta. Palatessa perusleiriin Kedar oli kupsahtaa nurin, kun vastaan ui mahtava kalasaalis eli miljoonia vuosia sitten fossiloitunut valas. Oli liha sen verran tiukkaan pakkautunut, jotta valveutunut kokki oivalsi ettei tuosta pitkälläkään keittoajalla saisi pojille ravintoa. Kedar tyytyi keräämään yrtteja vuoren rinteilta, joilla höystetäan vähintään nakkeja ja ranskalaisia, jos pariin päivään ei mitaan isompaa riistaa kohdalle satu. Tomin tekema jousipyssy bambusta saattaa jeesata huomista jahtipäivää.

Retkikunnalla kaikki hyvin