12.4.2009 Rakas päiväkirja!

Puja -seremonia
Pääsiäistiput pyöreän pöydän ääressä
Sir Chris Bonington vierailulla lerissämme
Yleensä jo aamupalan jälkeen, kun aurinko ylettyy kivikkoiseen leiriimme, alkaa alhaalta kuulua kolinaa, kilinää ja puhetta. Telttamme sijaitsee alkupäässä jättiläismäistä " leirintä-aluetta" ja ehkäpä siksi basecamp -vierailijat tulevat jutustelemaan ja kyselemään kuulumisiamme. Kun väsynyt ja horjahteleva trekkaaja istahtaa pyöreään pöytäämme, ovat yleisimmät kysymykset: miten te pojat jaksatte? Mistä olette kotoisin? Kauanko olette Everestillä? Onko lähellä yhtään Norjalaisia, Venäläisiä? Ketään Lontoosta tai vaikkapa ...Seattlesta? Normaalisti osaamme vain vastata ketä asustelee viereisissä teltoissa. Pari ruotsalaista, pari intialaista, italian ihme, kasa kroaatteja ja yksi saksalainen solo -kiipeilijä. Pienen hengähdystauon jälkeen trekkaajat lähtevät hiipien etsimään maanmiehiään. Ehkäpä keskustelutasomme ei ole aivan vaatimusten tasolla. Tietysti jos paikalla on Juha, viihtyvät matkailijat pisimpään alueellamme. Juhan yleistiedon ja tekniikkaosaamisen lisäksi, on mies loistava seuramies, joka positiivisuudellaan lumoaa sekä miehet että naiset. Esan vahvuutena ovat taasen rauhallisuus ja isälliset oikeamieliset neuvot kaikissa tilanteissa. Rauhallinen ääni keskeyttääkin usein vasemmalle lähteneet keskustelumme. Jussi " the juniori" Rahomäki ratkaisee yleensä tekniikkaa koskevat ongelmat vasemmalla jalallaan. Pojan leveä hymy saa muut retkueen jäsenet nopeasti hyvälle tuulelle. Juokseva elohopea Timo, keksii tarinoita ja vitsejä 25 h päivässä. Vakavakin puoli Timmussa on ? mutta, sitä emme ole vielä nähneet. Arrilla on mieletön tietämys liikunnasta, urheilusta, ja ihmisen fysiikasta. Ja sen kyllä näkee miehen kropasta. Jos taas tarvitsemme yleistä tietoa maailmasta, vastauksia hämäriin kysymyksiimme tai laakinnallista ohjeistusta, on ryhmässämme kultakimpale nimeltä Heikki. On hienoa herätä aamuun, vaikka pieni jalla vaivaakin, kun tietää saavansa varmasti oikeaa hoitoa. Suuri ja armoitettu johtajamme Tomi on täydellinen yhdistelmä johtajuutta, tietämystä kiipeilystä, kovuutta, huumoria, voimaa ja laajan matematiikan ( M ) kirjoittaneena, pystyy Tomi ratkaisemaan vaativiakin plus-lasku tehtäviä. Jos päivä tuntuu pitkältä ja haluamme vauhtia ja vaarallisia tilanteita, kannattaa ottaa yhteyttä telttapartneriini Mikkoon. Alppivarpusen komea lauluääni herättää aamulla monesti muutkin kuin vain suomalaiset kiipeilijät. Alituiset villit ideat naurattavat retkikuntaamme aamusta iltaan. Onneksi hitunen järkeä, joka pesiytyy mm. Tomin, Juhan ja Esan päähän, leikkaa suurimmalta osalta ideoista siivet. On siis helppoa ja mahtavaa olla jäsenenä tässä värikkäässä retkueessa, istuskella hiljaa ja kuunnella tarinoiden liitämistä.
Asiaa: Tänään sunnuntaina leirissämme järjestettiin Puja -juhla, jonka tarkoituksena on kunnioittaa ja lepyttää vuorten jumalia, joiden rauhaa menemme huomisesta lähtien häiritsemään. Paikallinen Lama piti reilun tunnin mittaisen seremonian, jonka jälkeen koristelimme leirimme rukousnauhoilla. Huomenna siis lähdemme viemään varusteita camp1:een. Saan pitäisi olla suotuisa kun aamulla klo 3 puemme kovat kengät jalkaan, raudat kenkiimme ja reput heitämme olkapäillemme. Tätä olemme odottaneet ja tätä varten olemme tänne tulleet!

Retkikuntamme koki tänään harvinaislaatuisen kunnian jota ei kaikille kiipeilijöille suoda edes kerran elämässään. Sir Chris Bonington, kiipeilyn legenda, pistäytyi jututtamassa meitä ja toivotti onnea yrityksellemme.

Retkikunnalla siis kaikki hyvin!

Terveiset vielä kotiväelle, rakkaillemme, sekä ystävillemme!